maanantai 31. lokakuuta 2016

Sähkökäyttöiset koneet

Polttomoottorikäyttöiset pienkoneet alkavat viimeinkin olla historiaa myös puutarhurin työssä. Nykypäivään saakka puutarhurit ovat odottaneet ympäristöystävällisiä, alhaisen melutason laitteita joiden käyttöteho on samaa luokkaa polttomoottorilla käyvien laitteiden kanssa. Ongelmana on tähän saakka ollut myös akkukäyttöisten koneiden käyttöaika per latauskerta. Tässä kirjoituksessa keskityn Husqvarna -merkkisiin, akkukäyttöisiin koneisiin.


Kuva: Husqvarna


Akkukäyttöisten koneiden tärkeimmät ominaisuudet (ympäristöystävällisyyden lisäksi) verrattuna moottorikäyttöisiin ovat parantunut käyttömukavuus esimerkiksi hiljaisemman käyntiäänen ja kevyemmän koneen muodossa, sekä mahdollisuus työskennellä julkisilla paikoilla meluhäiriötä tuottamatta esimerkiksi aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Akkukäyttöiset laitteet ovat toistaiseksi hankintahinnaltaan moottorikäyttöisiä hieman kalliimpia, mutta maksavat hintansa nopeasti takaisin pienempinä käyttökustannuksina.

Kuva: Husqvarna


Husqvarnan selkeä etu on se, että kaikki pienet koneet (moottorisahaa lukuunottamatta) toimivat samoilla akuilla. Tämä mahdollistaa esimerkiksi hautausmaalla käyttökatkottoman työskentelyn hankkimalla vara-akut, jotka voi ottaa tarpeen mukaan käyttöön mihin tahansa saman sarjan koneeseen. Husqvarnan akut ovat 36V Li-ion akku on suunniteltu vaativat tarpeet huomioon ottaen, akun käyttöikä yhdellä latauksella vastaa noin yhden bensiinitankillisen kulutusta. Lisävarusteena myytävä reppuakku mahdollistaa työt myös sellaisessa ympäristössä, jossa akunvaihto tai lataaminen kesken päivää ei ole mahdollinen.

Husqvarna


Husqvarnan akkukoneiden valikoimasta löytyy esimerkiksi lehtipuhaltimia, työnnettävä ruohonleikkuri, ajettava ruohonleikkuri, oksasahoja, pensasleikkureita, akkutrimmereitä, raivaussaha sekä moottorisahoja.

Kuva: Husqvarna

Henkilökohtaiset kokemukseni akkukäyttöisten työkalujen käyttämisestä ovat pääsääntöisesti hyvät. Kevyen koneen kanssa työskentely sekä päivittäishuolto on helpompaa, ja pieni melutaso on tervetullut kovaäänisiin töihin tottuneelle puutarhurille. Positiivisen asia mielestäni on koneiden ympäristöystävällisyys, vaikka vanhana kaksipyöräisten harrastajana seosbensiinin tuoksua tuleekin ikävä.

torstai 15. syyskuuta 2016

Kulkuväylien ylläpidosta

Honkanummen hautausmaalla on kymmeniä kilometrejä päällystettyjä kulkuväyliä. Näiden väylien ylläpitäminen on aikaa ja resursseja vievää toimintaa sekä lämpimillä että kylmillä ilmoilla. Lumettomalla kaudella suurin osa ylläpidosta voidaan hoitaa Hako- merkkisellä imulakaisukoneella. Väylät puhdistetaan kahden viikon välein väylän pintaan suihkutettavan veden, pyörivien harjojen sekä ajoneuvon alta löytyvän imurin avulla. 

Kääntönivelen takana sijaitseva vesisäiliö täytetään puhtaalla vedellä rajamerkkiin saakka, jonka jälkeen ajoneuvo siirretään puhdistettavalle väylälle. Pyörivät harjat asetetaan sopivalle leveydelle (väylän leveydestä riippuen yhden väylän puhdistamiseen tarvitaan 2-4 yhdensuuntaista imulakaisua), vedenkierto ja imu sekä harjojen pyöriminen käynnistetään ja harjat painetaan maata vasten. Harjat pyörivät vastakkaisiin suuntiin, jolloin ne keräävät harjattavan materiaalin koneen keskiosan kohdalle, josta imuri imee hiekoitushiekan, pienet risut, lehdet ja neulaset säiliöön. Säiliön täyttyessä se tyhjätään sille osoitetulle jätelavalle.


Näkymä imulakaisukoneen ohjaamosta


Hautausmaan imulakaisukone vaatii kuljettajaltaan C-kortin (laitteen kokonaispaino noin 2600 kg), mutta on hallintalaitteiltaan huomattavasti kuorma-autoa yksinkertaisempi. Suurista ikkunoista näkee ulos hyvin ja peruuttamista sekä muun liikenteen tarkkailua varten ohjaamossa on myös taaksepäin osoittavan kameran näyttö. Kuljettajan mukavuutta on ajateltu tehokkailla lämmitys- ja ilmastointilaitteilla sekä radiolla. Laite on runko-ohjattu, joten se kääntyy ketterästi ahtaissakin paikoissa.


Hako- imulakaisukone

Veden käyttö lakaisun yhteydessä minimoi katupölypäästöt. Säiliö on tilava (1 m3) ja samaa säiliötä käytetään lakaisujätteen keräämiseen, joten laitteen koko on saatu pysymään kompaktina.
Imulakaisukoneen teho ja imukapasiteetti on rajallinen, joten liian suuret oksat, roskat ja muut ylimääräiset esineet on poistettava koneen kulkureitiltä etukäteen. Erityisesti hiekoitushiekan puhdistuksen aikaan harjat on hyvä puhdistaa jokaisella tyhjäyskerralla. Laitteen tuottaman äänen vuoksi on huomioitava hautausmaalla tapahtuvat siunaukset ja hautaukset sekä vältettävä työskentelyä tilaisuuksien läheisyydessä.

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Viheralan koneiden öljynvaihto

Useat puutarhureiden käyttämät työkoneet ja -laitteet ovat polttomoottorikäyttöisiä. Tällöin niiden polttoaineena käytetään joko dieseliä (esim. Avant -puutarhatraktorit), 95E bensiiniä (esim. ruohonleikkurit). Tällaisissa laitteissa käytetään voiteluaineena moottoriöljyä, jota kierrätetään öljynsuodattimen kautta. Öljynsuodatin sijaitsee yleensä hyvin keskeisellä paikalla moottorissa, sillä se on työkoneiden yleisin huoltokohde.

Erilaisia öljynsuodatinavaimia

Öljynsuodattimen vaihtoon tarvitaan yksinkertaisimmillaan kolme esinettä: avain öljynsuodatinta varten, avain öljypropun avaamiseen sekä astia jäteöljyjen valuttamista varten. Näiden lisäksi tarvitset tietysti käsineet, uudet öljyt, uuden tiivisteen öljyproppuun sekä rätin tai trasselia. Työkoneissa öljyproppu sijaitsee yleensä sen verran korkealla, että konetta ei tarvitse nostaa tunkilla tai nosturilla ylös. Jäteöljyastia sijoitetaan propun alapuolelle, proppu avataan hitaasti ja varovasti (öljy voi olla jopa 100-asteista, mikäli konetta on käytetty ennen huoltoa). Öljy alkaa valua ulos, jolloin sen valumista voidaan helpottaa avaamalla öljyntäyttökorkki.

Vanha öljynsuodatin

Seuraavaksi irroitetaan öljynsuodatin, joka yleensä sijaitsee metallisen tai muovisen kuoren sisällä. Tähän tarkoitukseen käytetään öljynsuodattimeen tarkoitettua työkalua. Vanha öljynsuodatin on ongelmajäte ja meillä on tätä suodattimia varten oma keräyspiste, josta ongelmajäte toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle. Suodatinta irroittaessa tulee olla varovainen, sillä suodattimen sisään saattaa jäädä jonkun verran öljyä. Seuraavaksi on aika kiristää öljyproppu takaisin. Usein öljypropun tiiviste toimitetaan suodattimen kanssa, joskus tämä täytyy hankkia erikseen. Tiiviste kannattaa vaihtaa öljynvaihdon yhteydessä.

Uusi öljynsuodatin
Uusi öljynsuodatin kiristetään paikalleen. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä selvittää laitteen öljytilavuus ja kaadetaan ohjeistuksen mukainen määrä öljyä moottoriin. Täyttökorkki suljetaan ja laite käynnistetään parin minuutin ajaksi. Koekäytön jälkeen moottori sammutetaan ja tarkistetaan mittatikusta, että öljyä on MAX-merkkiin saakka. Mikäli määrä on vajaa, lisätään tässä kohta puuttuva öljymäärä.

Itsetehtyä jäteöljyastiaa voidaan käyttää, mikäli huolehditaan öljyn käsittelystä asiallisesti
Sekä polttoaineille että voiteluaineille on nykyään olemassa ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Tärkeintä on kuitenkin käyttää valmistajan suosittelemia poltto- ja voiteluaineita. Nämä suositukset sekä täsmennykset huolto-ohjeisiin löytyvät laitteiden omista käyttöohjekirjoista. Kirjoittamani ohjeet soveltuvat useimpiin nelitahtisiin työkoneisiin ja laitteisiin, mutta tarkista aina laitteen käyttöohjekirjasta mahdolliset mallikohtaiset poikkeavuudet!

Jäteöljyn keräyspiste Honkanummen hautausmaalla


Työni siunauskappelissa

Minulle on tullut paljon kyselyjä työstäni siunauskappelin puolella. Teen jonkun verran töitä myös kappelin vahtimestarina, eli tutummin Suntiona. Olen viimeisen puolen vuoden aikana tehnyt monipuolisia kappelin töitä, joista kerron tässä kirjoituksessa hieman enemmän.

Suntion työssä kohdataan surevia omaisia päivittäin, joten hyvät käytöstavat korostuvat erityisen paljon. Työ vaatii suntiolta huomaavaisuutta sekä sosiaalista silmää erilaisten surutilanteiden varalle.

Työpaikallani vahtimestareilla on tyypillisesti kaksi erilaista toimenkuvaa. Päivän sisävahtimestarit pitävät huolen kappeleiden siisteydestä, siirtävät vainajat kylmiöstä kappeliin ja takaisin, huolehtivat virsien numerot virsitaululle, käyvät papin kanssa siunaustilaisuuden läpi ja hoitavat käytännössä kaiken kappelien sisällä tapahtuvan työn.

Ulkovahtimestarin tehtävissä oleva henkilö luovuttaa hautausmaan ulkopuolelle lähtevät uurnat, johtaa hautajaissaattueet haudalle ja varmistaa uurnan tai arkun laskemisen hautaan. Molemmat vahtimestarit tekevät yleisiä vahtimestarin töitä, kuten vainajien järjestelyä kylmiössä. Lisäksi vahtimestarit järjestävät vainajan näyttöjä niille omaisille, jotka haluavat nähdä vainajan ennen hautausta.



Tyypillisessä siunaustilaisuudessa vahtimestarit ovat ennen tilaisuuden alkua siistineet kappelin, kuljettaneet vainajan kappeliin ja avanneet ovet omaisille. Yleensä omaiset ovat kertoneet virsitoiveensa papille, joka välittää toiveet eteenpäin vahtimestarille joka ripustaa virsinumerot tauluun. Kanttorin kanssa sovitaan lopetusmerkistä, josta vahtimestarit tietävät viimeisen virren alkavan.

Tilaisuuden päätyttyä arkkuhautauksessa ulkovahtimestari käy avaamassa ulko-ovet ja kutsuu omaiset ottamaan arkun viereen lasketut kukat ja kukkalaitteet sekä pyytää kantajia astumaan paikalleen. Suntio asettelee kantoliinat oikeaan asentoon kantajien olalle ja johtaa hautajaissaattueen haudalle. Arkku lasketaan hautaan vahtimestarin ohjeistusten mukaisesti hitaasti ja tasaisesti. Kun arkku on saatu laskettua, pidetään haudalla hiljainen hetki. Hautajaisten kaava vaihtelee omaisten toiveiden mukaisesti.

Uurnahautauksessa kaava on sama, mutta arkun kantamisen sijasta yksi lähiomainen tai suntio kantaa uurnan haudalle. Uurna peitetään vahtimestarin läsnäollessa joko omaisten tai hänen toimestaan.

Pensasistutusalueen rakentaminen

Honkanummen hautausmaalla on kasvukaudella lähes sata työntekijää työstämässä 76 hehtaarin kokoista aluetta, joten erilaisia projekteja on koko ajan käynnissä ympäri hautausmaata. Kirjoitan nyt muutaman blogimerkinnän erilaisista töistä, joihin hautausmaalla voi kesäkaudella törmätä. Hautausmaan "vanhan puolen" reunalla, lähellä Lahdenväylää, toteutettiin korttelin reunaan istutusalueen rakentaminen sekä pensaiden istutusta. Uuden istutusalueen rakentamisessa tärkeää on kasvilajille sopiva kasvualusta.



"Kasvualustalla tarkoitetaan kasvillisuusalueen maakerroksia, joihin kasvin juuret kiinnittyvät ja jossa ne kasvavat. Kasvualustaan kuuluu kylvö- tai istutusalusta, perusmaa sekä tarvittaessa vettä pidättävä kerros." Näin kertoo Viherproggis - viherrakentamis- ja ylläpitotöiden perusteet. Kasvualustan materiaalit vaihtelevat istutettavan kasvillisuuden mukaan, sekä sen perusteella onko kyseessä tuotteistettu, kantava vai paikalla tehty kasvualusta.



Hyvässä kasvualustarakenteessa on tilaa ilmalle ja vedelle. Vesi varmistaa ravinteiden liukenemisen ja ilmatilassa oleva happi on edellytys juurten toiminnalle. Kasvualusta sisältää aina erikokoisia rakeita, joilla on kaikilla oma tehtävänsä. Pääravinteita on kolme, typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K). Niiden oikea suhde varmistaa tasapainoisen ja lajille tyypillisen kasvun.


Pensaiden taimia istuttaessa taimia on kolmenlaisia; paljasjuurisia taimia, paakkutaimia ja astiataimia. Kaikkia taimityyppejä istuttaessa kaivetaan hieman taimipaakkua tai juuristoa suurempi istutuskuoppa, johon paakko ja juuristo saadaan mahtumaan. Paljasjuuriset taimet taimet istutetaan ilman juuripaakkua ja ylipitkät juuret leikataan muun juuriston pituiseksi. Tärkeätä on, että juuret levittäytyvät koko istutuskuopan alalle ja että ne mahtuvat istutuskuoppaan suorina. Juurenniska asetellaan oikeaan syvyyteen.

Paakkutaimet asetetaan istutuskuopan pohjalle. Paakku kaivetaan niin syvälle, että paakun päälle tulee max. 50 mm kasvualustaa. Ennen kuopan täyttöä kankaan solmut avataan ja kangas painetaan paakun ja kuopan reunan väliin. Mikäli kangas on maatumatonta, se poistetaan kokonaan.

Astiataimet istutetaan ilman astiaa. Juuripaakun pintakerros poistetaan ennen istutusta ja taimi asetetaan samaan tasoon kuopassa kuin se oli astiassaan.


Istutuskuoppa täytetään kasvualustalla, jonka jälkeen se tiivistetään kevyesti käsin tai jalalla painamalla. Lopuksi taimi kastellaan hyvin. Taimen vahingoittuneet versot leikataan terveeseen oksanhaaraan saakka. Kasvualustan pinta tasoitetaan ja mahdollinen kate asennetaan. Kaikki alueelle kuulumaton aines poistetaan.


 

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Kevät. Aurinko. Lämpö. Ja sata muuta siistiä juttua!

Kevät on jo pitkällä ja puutarhojen kevätkunnostukset ovat kovalla tohinalla käynnissä. Hiekoitushiekat ja aurauskepit ovat saaneet poistua ja kausityöntekijät ovat aloittaneet työskentelyn seurakuntayhtymän hautausmailla. Itse en valitettavasti päässyt osalliseksi näihin kevättöihin, sillä akillesjänteeni tulehtui niin pahasti että jouduin ensin sairauslomalle ja sen jälkeen muutamaksi viikoksi sisätöihin. Olen onnekas saadessani työskennellä sellaisella työpaikalla, jolla mielekästä tekemistä löytyy myös liikuntarajoitteiselle puutarhurille!

Akillesjänteen tulehdus on yleisimpiä rasitusvammoja

Työpaikalleni on hiljattain saapunut kaiverruskone, jolla onnistuu mm. puun, muovien ja erilaisten metallien kuten alumiinin ja messingin kaivertaminen. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen onnistuin luomaan tasapainoisen suhteen kaiverruskoneen kanssa ja erilaisten materiaalien kaivertaminen alkoi luonnistua. Harjoittelin koneen käyttöä kaivertamalla aluksi mm. pieniä muistolaattoja yhteismuistomerkkeihin sekä hautausmaalla navigoimista helpottavien ns. linjatolppien numerokylttejä.

Kaiverruskoneen äärellä

Yksi projekteistani hautausmaalla on tärkeiden käyntikohteiden QR-koodien vieminen maastoon ja jalan lepuuttamisjakson ansiosta koodipolun luominen pääsikin hyvään vauhtiin. Kaiversin alumiinisia kylttejä sijoitettavaksi kohteiden äärelle ja patinointiaineella muutin kaiverruksen mustaksi. Tämän jälkeen tulostin säänkestävästä tarrasta QR-koodit ja liimasin ne kyltteihin. Itse kyltit leikattiin sirkkelillä sopivan kokoiseksi, reunat hiottiin ja kulmat pyöristettiin hiontalaitteilla. Lopuksi kyltit saivat päällensä matan lakkakerroksen.

Lähes valmiita QR-koodikylttejä

Pelkkien kylttien valmistus ei luonnollisesti riittänyt, joten oli aika suunnitella tolpat kylttien kiinnitystä varten. Päädyimme kahteen eri materiaaliin, painekyllästettyihin puutolppiin sekä noin 30 mm halkaisijaltaan olevaan rosteriputkeen. Ensimmäiset kahdeksan kylttiä olen pystyttänyt ja ne ovat paikoillaan Honkanummen hautausmaalla ja loputkin kohteet yritetään saada kyltitettyä ennen kesälomien alkua.

Valmis QR-koodikyltti menneiden sukupolvien muistomerkillä

Tämä postaus nyt ei varsinaisesti liity puutarhurin koulutukseen, mutta halusin tälläkin kirjoituksella osoittaa työtehtävien mahdollisen laajuuden ja sen, miten mielenkiintoista puutarhurin työ hautausmaalla voi ollakaan (tarpeeksi monta "Ai meet sinne siis haravoimaan työksesi?" -kysymystä kuulleena). Seuraava postaus kertoo taas puutarhurikoulutuksesta, kiitos ja anteeksi!

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Pihakiveysten rakentaminen opiskelijan silmin

Helmikuussa opiskelimme lähikoulutusjaksolla päällystealueiden rakentamista. Minulla opinnot keskittyivät kivitöihin ja kiveysten rakentamiseen. Koulumme tiloissa on viherhalli, jossa sijaitsevalla suurella "hiekkalaatikolla" opiskelijat saavat harjoitella asennushiekan levittämistä kantavan kerroksen päälle, kallistusten laskemista sekä kivien leikkausta ja asennusta.

Kivityöntekijän suojavarustusta sekä perinteisiä käsityökaluja

Kantavan kerroksen päälle levitetään normaalisti asennushiekaksi kivituhkaa tai hienoa hiekkaa. Hiekka levitetään hieman suunniteltua kiveystä suuremmalle alueelle, jotta myös reunimmaiset kivet pysyisivät hyvin paikoillaan asennuksen ajan. Itse käytin apuna myös tilapäisiä tukia. Kiveyksen reunoille voi vetää linjalankaa, jolla pystytään varmistamaan suorat saumat myös pidempiä kivetyksiä rakentaessa.

On tärkeää levittää asennushiekka tasaisesti kiveyksen alle


Kivien latominen paikalleen tehdään aina valmiilta kiveykseltä, sillä asennushiekan pinnan täytyy pysyä tasaisena. Kivet ladotaan etukäteen sovitun ladontamallin mukaisesti, näitä löytyy netistä mukavasti esimerkiksi Ruduksen sivuilta klikkaamalla tästä. Kivien asentaminen vaatii käytännössä aina myös kivien leikkaamista, siihen käytettäviä laitteita ovat esimerkiksi sopivalla terällä varustettu perinteinen kulmahiomakone, kivisaha tai kivien leikkaamiseen suunniteltu "giljotiini".


Vinottain asennettavalla kiveyksellä saadaan aikaan erilainen ilme


Ladontamalleja ja erilaisia pihakiviä on lukuisia, mutta kivien asentamisessa pätee lähestulkoon aina samat säännöt. Kiveys viimeistellään saumojen väliin tulevalla saumaushiekalla, jonka jälkeen valmis alue tiivistetään esimerkiksi tärylevyllä. Kivirakentaminen on ihan oma lajinsa ja netistä löytyy googlen kuvahaullakin upeita tuotoksia. Esimerkiksi luonnonkivistä saa helposti näyttäviä lopputuloksia, oli kyse sitten yksityiskohdista tai suurista kokonaisuuksista.

Opiskelijoiden tuotoksia päällysterakentamisen kurssilta

lauantai 27. helmikuuta 2016

Puutarhurin talvityöt

Yleisin kuulemani kysymys alanvaihdoksestani kuuluu: "Mutta mitä te puutarhurit teette sitten talvella?".

Puutarhurin työssä aika joulukuusta maaliskuuhun on erityisesti Suomessa hyvin hiljaista joutokäyntiaikaa. Suurin osa viheralan avoimista työpaikoista on niinsanottuja kausipaikkoja, jolloin työsuhde kestää esimerkiksi huhtikuun alusta lokakuuhun saakka. Mikäli onnistuu saamaan ympärivuotisen puutarhurin pestin, täytyy Suomessa olla talvisaikaan valmis tekemään monipuolisesti muita työnantajan tarjoamia töitä. Itselläni on käynyt hyvä tuuri ja olen löytänyt työpaikan, jossa pääsen talvisaikaan tekemään pääasiassa itselleni mieluisia talvitöitä.

Lumityöpartion ajoneuvo työpaikallani Honkanummen Hautausmaalla

Tyypillisesti viheralan ympärivuotisissa työpaikoissa talvityöt pitävät sisällään esimerkiksi lumenluontia käsin tai erilaisilla koneilla, puiden kaatamista, risusavottaa sekä välineiden kunnossapitoa. Näiden lisäksi oma toimenkuvani on kasvanut siunauskappelin vahtimestarin eli tuttavallisemmin suntion töillä. Olen tehnyt talven mittaan runsaasti suntion töitä ja näistä kirjoitankin oman blogimerkinnän myöhemmin.

Talviaikana huolletaan työvälineet kesän sesonkia odotellessa

Puunkaatohommia silmälläpitäen talvi on hyvää aikaa, hautausmaalla on hiljaisempaa kuin kesällä ja jälkien siivoaminen sekä risujen kerääminen ohuenkin lumipeitteen päältä on helpompaa kuin kesällä kasvillisuuden seasta. Työpaikallani kaadettavia puita riittää, sillä huonokuntoisia tai maisemaa pimentäviä ja rumentavia puita poistetaan jatkuvasti. Lisäksi uusia alueita rakennetaan aina kun hautapaikkoja tarvitaan lisää, jolloin puita kaadetaan käytännössä metsäolosuhteissa.

Vastakaadettu puu sahataan sopiviin pätkiin ja oksat poistetaan moottorisahalla

Tänä vuonna Honkanummen hautausmaa tulee miehen ikään ja perustamisesta tulee 60 vuotta. Hautausmaalla vietetään merkkipäiviä ja tällä viikolla huomasin kuuluvani tapahtumaa suunnittelevaan työryhmään. Myös tämä aihe on niin laaja, että ansaitsee oman kirjoituksensa lähempänä juhlien ajankohtaa.

Honkanummen hautausmaan käytäviä talvella 2016

Olen saanut runsaasti yhteydenottoja ja kyselyitä tämän blogin aihepiirien tiimoilta. En ole vielä ehtinyt vastata kaikkiin, mutta teen parhaani vastatakseni kysymystulvaan. Seuraava kirjoitukseni tulee käsittelemään koulutusjaksoani, jonka aiheena oli kivetysten rakentaminen.