Viherrakentamisen viikko

Joulukuun puoliväli opiskelusuunnitelmassani pitää sisällään viikon mittaisen opiskelujakson oppilaitoksessa. Tämä on tähän mennessä pisin yhtämittainen lähiopiskelujaksoni. Alkuviikosta opiskelimme erilaisten maalajien luokituksia ja ominaisuuksia. Käytännön työnä ryhmämme toteuttaa lähistöllä sijaitsevan kiinteistön salaojituksen sekä piha-alueen korkeusmittauksen.

Mittauslaitteiston hienosäätöä kentällä

Oppisopimusopiskelijana en pääse itse osallistumaan kaikkiin projektin työvaiheisiin. Kiinteistöjen ja piha-alueiden mittauksista voisi perustaa erillisen blogin, enkä aio tässä vaiheessa kirjoittaa aiheesta enempää. Sää ulkona oli muutaman asteen pakkasen puolella ja kylmä tuuli tuiversi jäädyttäen varsinkin kirjurintehtävissä toimineiden opiskelijoiden sormet.

Ahkerat opiskelijat seuraavat mittauslaitteen käyttöä

Ehdimme sisätiloissa lämmitellessämme opiskelemaan maalajeja sekä niiden geoteknisiä ja rakennusteknisiä luokituksia. Kävimme läpi mm. eri maalajien kantavuutta, kokoonpuristuvuutta, tiivistettävyyttä ja routivuutta eli roudansietokykyä. Luonnollisesti kouluttajamme opetusvälineisiin kuuluvat maalajinäytteet, joten saimme myös näppituntuman siihen miten erilaiselta tuntuvat märkä hieta, hiesu ja hiekka.

Erilaista mursketta, soraa ja kiviä näytelaatikoissa

Omalta osaltani viikon odotetuin aihe oli materiaalilaskenta, sillä tästä aiheesta minulla ei ole minkäänlaista kokemusta. Tutuiksi kävivät termit teoreettinen ja todellinen kiintotilavuus sekä teoreettinen ja todellinen rakennetilavuus. Massakertoimissa ja niihin liittyvissä lausekkeissa riitti pureskeltavaa, sillä edellisestä matematiikantunnista on monella vierähtänyt parikin vuosikymmentä.

"Todellinen pinta-ala kertaa kuopan syvyys ja työskentelyvara siirtymärakenteineen"

Viheralan opiskelu on äärimmäisen mielenkiintoista ja toistuvat ahaa-elämykset pitkien koulupäivien aikana saavat mielen pysymään virkeänä. Välillä huomaa laskeneensa kaivannon todellisen kiintotilavuuden yli kolminkertaiseksi oikeaan verrattuna ja vain sen takia, että on poiminut vääränkorkuisen rakennekerroksen viereisestä tehtävästä heti laskun alussa. Onneksi virheet tässä vaiheessa ovat sallittuja ja niistä opitaan! Tilanne olisi vähän toinen, jos pihaan olisi oikeasti kipattu kuuden kuorma-autolastillisen sijasta 18 kuorma-autollista murskesoraa...

Saksalaisten sotilaiden hautausmaa - Deutscher Soldatenfriedhof

Honkanummen hautausmaan läheisyydessä, Lahteen vievän moottoritien toisella puolella sijaitsee Saksalaisten sotilaiden hautausmaa. Tälle metsähautausmaalle on haudattu Suomessa palvelleita, lähinnä toisen maailmansodan aikana kaatuneita saksalaisia sotilaita. Toisessa maailmansodassa kuolleita on haudattu tälle hautausmaalle 364, jonka lisäksi haudattuna on kuusi ensimmäisen maailmansodan saksalaisuhria ja 201 saksalaista merisotilasta.

Hautausmaan nykyinen sisäänkäynti

Saksalaisten sotilaiden hautausmaa avattiin vuonna 1963. Sisäänkäynti hautausmaalle tapahtui sisäänkäyntihallin kautta, josta avautui kunniapiha muistomerkkeineen. Kymmenen vuoden kuluttua rakennettu Lahdenväylä katkaisi alkuperäisen tien hautausmaalle ja kulkureitti hautausmaalle siirrettiin kulkemaan kivimuuriin puhkaistusta portista vanhan Lahdentien kautta. Vanha sisäänkäyntihalli on edelleen olemassa moottoritien vieressä.

Saksalaisten sotilaiden hautakiviä metsähautausmaalla

Vuoden 1944 muutenkin surulliset tapahtumat saivat jatkoa joulukuun 12. päivä, kun kaksi saksalaista hävittäjäalusta (Z35 ja Z36) ajautuivat Suomenlahdella surkeissa sääolosuhteissa merimiinoihin ja upposivat vieden mukanaan yli 600 saksalaista sotilasta. Näistä vainajista noin 200 saatiin nostettua merestä ja heidät haudattiin lopulta Honkanummen multiin joukkohautaan, joka peitettiin kivimuodostelmalla. Hukkuneiden nimet on kaiverrettu joukkohaudan laidalla olevaan kiviseen muistomerkkiin.

Saksalaisten merisotilaiden joukkohauta

Honkanummen hautausmaan yhteydessä olevalle hautausmaalle on kerätty eteläisen Suomen alueella kaatuneet saksalaiset. Samana vuonna avattiin saksalaisten sotilaiden hautausmaa myös Rovaniemelle. Pohjoisemmalle hautausmaalle kerättiin saksalaisten sotilaiden ruumiit Lapin läänin ja Oulun läänin alueelta. Rovaniemen vastaavalle alueelle Norvajärvellä on haudattu lähes 2700 saksalaista.

Useat sotilaat on haudattu tunnistamattomina

Ehkä Lapin sodan vuoksi Rovaniemellä sijaitseva saksalaisten sotilaiden hautausmaa on suosittu matkailukohde. Samanlaista yleisöryntäystä ei Honkanummen yhteydessä olevalle hautausmaalle ole odotettavissa, mutta paikka on ehdottomasti vierailemisen arvoinen kaikille historiasta kiinnostuneille. Norvajärven hautausmaa Rovaniemellä on saanut Lapin Kansan toimesta esittelyvideon Youtubeen, linkki videoon löytyy klikkaamalla tästä.

Arboristin välinehuoltoa

Pimeä ja sateinen, lumettoman joulukuun aamu on puutarhurille parasta aikaa työkalujen ja varusteiden huoltoa varten. Tänään avasin ensimmäistä kertaa elämässäni moottorisahan kuoret ja tutustuin sisuskaluihin. Tällä kertaa käsiin osuneen Stihl-merkkisen sahan sisältä löytyi vanhalle moponrassaajalle tutunnäköinen sylinteri jäähdytysrimoineen, ilmansuodatin ja sytytystulppa.

Moottorisahan teräketju pyörii omassa urassaan sahan moottorissa kiinni olevan laipan päällä. Ketju irroitetaan irroittamalla laipan suojakuori sekä kaksi laippaa paikallaan pitävää mutteria. Näin laippa irtoaa koneen kyljestä ja ketjun voi vetää ulos laipasta, kunhan sen on ensin nostanut pois ylemmässä kuvassa näkyvältä vetopyörältä. Mikäli on tarvetta vaihtaa terä uuteen, samalla kannattaa puhdistaa moottorisahan koneisto ja laipan ura esimerkiksi paineilmalla. Samalla voi tarkistaa sytytystulpan kunnon ja vaihtaa tai puhdistaa ilmansuodattimen. Myös vetopyörä on moottorisahan normaali huoltokohde, se kannattaa pitää puhtaana ja vaihtaa uuteen aina tarvittaessa.

Ketjun teroittaminen onnistuu parhaiten tarkoitukseen soveltuvalla pyöreällä viivalla. Viilan oikea koko, teroituskulma sekä viilaustekniikka ovat avainsanoja terävyyttä silmälläpitäen. Teroittamista varten saha kannattaa kiinnittää laippaosastaan esimerkiksi ruuvipenkin leukojen väliin (kuten kuvassa) jotta terää voi pyörittää samalla. Tämä Stihlin saha jäi huoltotoimenpiteiden jälkeen odottamaan parempaa säätä, joiden saapuessa hyökkään sillä pihlajien kimppuun.