Viheralan koneiden öljynvaihto

Useat puutarhureiden käyttämät työkoneet ja -laitteet ovat polttomoottorikäyttöisiä. Tällöin niiden polttoaineena käytetään joko dieseliä (esim. Avant -puutarhatraktorit), 95E bensiiniä (esim. ruohonleikkurit). Tällaisissa laitteissa käytetään voiteluaineena moottoriöljyä, jota kierrätetään öljynsuodattimen kautta. Öljynsuodatin sijaitsee yleensä hyvin keskeisellä paikalla moottorissa, sillä se on työkoneiden yleisin huoltokohde.

Erilaisia öljynsuodatinavaimia

Öljynsuodattimen vaihtoon tarvitaan yksinkertaisimmillaan kolme esinettä: avain öljynsuodatinta varten, avain öljypropun avaamiseen sekä astia jäteöljyjen valuttamista varten. Näiden lisäksi tarvitset tietysti käsineet, uudet öljyt, uuden tiivisteen öljyproppuun sekä rätin tai trasselia. Työkoneissa öljyproppu sijaitsee yleensä sen verran korkealla, että konetta ei tarvitse nostaa tunkilla tai nosturilla ylös. Jäteöljyastia sijoitetaan propun alapuolelle, proppu avataan hitaasti ja varovasti (öljy voi olla jopa 100-asteista, mikäli konetta on käytetty ennen huoltoa). Öljy alkaa valua ulos, jolloin sen valumista voidaan helpottaa avaamalla öljyntäyttökorkki.

Vanha öljynsuodatin

Seuraavaksi irroitetaan öljynsuodatin, joka yleensä sijaitsee metallisen tai muovisen kuoren sisällä. Tähän tarkoitukseen käytetään öljynsuodattimeen tarkoitettua työkalua. Vanha öljynsuodatin on ongelmajäte ja meillä on tätä suodattimia varten oma keräyspiste, josta ongelmajäte toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle. Suodatinta irroittaessa tulee olla varovainen, sillä suodattimen sisään saattaa jäädä jonkun verran öljyä. Seuraavaksi on aika kiristää öljyproppu takaisin. Usein öljypropun tiiviste toimitetaan suodattimen kanssa, joskus tämä täytyy hankkia erikseen. Tiiviste kannattaa vaihtaa öljynvaihdon yhteydessä.

Uusi öljynsuodatin

Uusi öljynsuodatin kiristetään paikalleen. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä selvittää laitteen öljytilavuus ja kaadetaan ohjeistuksen mukainen määrä öljyä moottoriin. Täyttökorkki suljetaan ja laite käynnistetään parin minuutin ajaksi. Koekäytön jälkeen moottori sammutetaan ja tarkistetaan mittatikusta, että öljyä on MAX-merkkiin saakka. Mikäli määrä on vajaa, lisätään tässä kohta puuttuva öljymäärä.

Itsetehtyä jäteöljyastiaa voidaan käyttää, mikäli huolehditaan öljyn käsittelystä asiallisesti

Sekä polttoaineille että voiteluaineille on nykyään olemassa ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Tärkeintä on kuitenkin käyttää valmistajan suosittelemia poltto- ja voiteluaineita. Nämä suositukset sekä täsmennykset huolto-ohjeisiin löytyvät laitteiden omista käyttöohjekirjoista. Kirjoittamani ohjeet soveltuvat useimpiin nelitahtisiin työkoneisiin ja laitteisiin, mutta tarkista aina laitteen käyttöohjekirjasta mahdolliset mallikohtaiset poikkeavuudet!

Jäteöljyn keräyspiste Honkanummen hautausmaalla

Työni siunauskappelissa

Minulle on tullut paljon kyselyjä työstäni siunauskappelin puolella. Teen jonkun verran töitä myös kappelin vahtimestarina, eli tutummin Suntiona. Olen viimeisen puolen vuoden aikana tehnyt monipuolisia kappelin töitä, joista kerron tässä kirjoituksessa hieman enemmän.

Suntion työssä kohdataan surevia omaisia päivittäin, joten hyvät käytöstavat korostuvat erityisen paljon. Työ vaatii suntiolta huomaavaisuutta sekä sosiaalista silmää erilaisten surutilanteiden varalle.

Työpaikallani vahtimestareilla on tyypillisesti kaksi erilaista toimenkuvaa. Päivän sisävahtimestarit pitävät huolen kappeleiden siisteydestä, siirtävät vainajat kylmiöstä kappeliin ja takaisin, huolehtivat virsien numerot virsitaululle, käyvät papin kanssa siunaustilaisuuden läpi ja hoitavat käytännössä kaiken kappelien sisällä tapahtuvan työn.

Ulkovahtimestarin tehtävissä oleva henkilö luovuttaa hautausmaan ulkopuolelle lähtevät uurnat, johtaa hautajaissaattueet haudalle ja varmistaa uurnan tai arkun laskemisen hautaan. Molemmat vahtimestarit tekevät yleisiä vahtimestarin töitä, kuten vainajien järjestelyä kylmiössä. Lisäksi vahtimestarit järjestävät vainajan näyttöjä niille omaisille, jotka haluavat nähdä vainajan ennen hautausta.

Tyypillisessä siunaustilaisuudessa vahtimestarit ovat ennen tilaisuuden alkua siistineet kappelin, kuljettaneet vainajan kappeliin ja avanneet ovet omaisille. Yleensä omaiset ovat kertoneet virsitoiveensa papille, joka välittää toiveet eteenpäin vahtimestarille joka ripustaa virsinumerot tauluun. Kanttorin kanssa sovitaan lopetusmerkistä, josta vahtimestarit tietävät viimeisen virren alkavan.

Tilaisuuden päätyttyä arkkuhautauksessa ulkovahtimestari käy avaamassa ulko-ovet ja kutsuu omaiset ottamaan arkun viereen lasketut kukat ja kukkalaitteet sekä pyytää kantajia astumaan paikalleen. Suntio asettelee kantoliinat oikeaan asentoon kantajien olalle ja johtaa hautajaissaattueen haudalle. Arkku lasketaan hautaan vahtimestarin ohjeistusten mukaisesti hitaasti ja tasaisesti. Kun arkku on saatu laskettua, pidetään haudalla hiljainen hetki. Hautajaisten kaava vaihtelee omaisten toiveiden mukaisesti.

Uurnahautauksessa kaava on sama, mutta arkun kantamisen sijasta yksi lähiomainen tai suntio kantaa uurnan haudalle. Uurna peitetään vahtimestarin läsnäollessa joko omaisten tai hänen toimestaan.

Pensasistutusalueen rakentaminen

Honkanummen hautausmaalla on kasvukaudella lähes sata työntekijää työstämässä 76 hehtaarin kokoista aluetta, joten erilaisia projekteja on koko ajan käynnissä ympäri hautausmaata. Kirjoitan nyt muutaman blogimerkinnän erilaisista töistä, joihin hautausmaalla voi kesäkaudella törmätä. Hautausmaan "vanhan puolen" reunalla, lähellä Lahdenväylää, toteutettiin korttelin reunaan istutusalueen rakentaminen sekä pensaiden istutusta. Uuden istutusalueen rakentamisessa tärkeää on kasvilajille sopiva kasvualusta.

"Kasvualustalla tarkoitetaan kasvillisuusalueen maakerroksia, joihin kasvin juuret kiinnittyvät ja jossa ne kasvavat. Kasvualustaan kuuluu kylvö- tai istutusalusta, perusmaa sekä tarvittaessa vettä pidättävä kerros." Näin kertoo Viherproggis - viherrakentamis- ja ylläpitotöiden perusteet. Kasvualustan materiaalit vaihtelevat istutettavan kasvillisuuden mukaan, sekä sen perusteella onko kyseessä tuotteistettu, kantava vai paikalla tehty kasvualusta.

Hyvässä kasvualustarakenteessa on tilaa ilmalle ja vedelle. Vesi varmistaa ravinteiden liukenemisen ja ilmatilassa oleva happi on edellytys juurten toiminnalle. Kasvualusta sisältää aina erikokoisia rakeita, joilla on kaikilla oma tehtävänsä. Pääravinteita on kolme, typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K). Niiden oikea suhde varmistaa tasapainoisen ja lajille tyypillisen kasvun.

Pensaiden taimia istuttaessa taimia on kolmenlaisia; paljasjuurisia taimia, paakkutaimia ja astiataimia. Kaikkia taimityyppejä istuttaessa kaivetaan hieman taimipaakkua tai juuristoa suurempi istutuskuoppa, johon paakko ja juuristo saadaan mahtumaan. Paljasjuuriset taimet taimet istutetaan ilman juuripaakkua ja ylipitkät juuret leikataan muun juuriston pituiseksi. Tärkeätä on, että juuret levittäytyvät koko istutuskuopan alalle ja että ne mahtuvat istutuskuoppaan suorina. Juurenniska asetellaan oikeaan syvyyteen.

Paakkutaimet asetetaan istutuskuopan pohjalle. Paakku kaivetaan niin syvälle, että paakun päälle tulee max. 50 mm kasvualustaa. Ennen kuopan täyttöä kankaan solmut avataan ja kangas painetaan paakun ja kuopan reunan väliin. Mikäli kangas on maatumatonta, se poistetaan kokonaan.

Astiataimet istutetaan ilman astiaa. Juuripaakun pintakerros poistetaan ennen istutusta ja taimi asetetaan samaan tasoon kuopassa kuin se oli astiassaan.

Istutuskuoppa täytetään kasvualustalla, jonka jälkeen se tiivistetään kevyesti käsin tai jalalla painamalla. Lopuksi taimi kastellaan hyvin. Taimen vahingoittuneet versot leikataan terveeseen oksanhaaraan saakka. Kasvualustan pinta tasoitetaan ja mahdollinen kate asennetaan. Kaikki alueelle kuulumaton aines poistetaan.